Nykyään, valitettavasti, teollisvalmisteiset makeat virvoitusjuomat ovat syrjäyttäneet perinteiset kotivalmisteiset juomat myös Lähi-Idässä.

On helpompaa ostaa ja kantaa kotiin suhteellisen halpoja 2-litran limupulloja kuin puristaa tusinoittain sitruunoita ja valmistaa niistä joka päivä litroittain kylmää juotavaa, jota kesäisin menee paljon.  Varsinkin nuoripolvi alkaa olla jo melkoisessa riippuvaissuhteessa näiden limujen kanssa.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Itseänikin monesti kesäisin vaivaa laiskuus ja avaan taas uuden kola-pullon, kun pitää tarjota jotain virkistävää. Pelkkää vettäkään kun en kehtaa tarjota, vaikka onkin suodatettua.

Ongelma on, että näin kesäaikaan tavallisessa perhejääkaapissa ei ole tilaa kovinkaan monelle juomapullolle ja huoneenlämmössä kotitekoinen juoma ei säily päivääkään.

 

Tavallisen sitruunajuoman eli limonadan tekeminen ei ole vaikeaa.

Valmistusta varten tarvitaan suuri (1½ l) muovipullo, siis tavallinen limu- tai vesipullo. Ensin puristetaan puoli lasillista sitruunanmehua ja kaadetaan pulloon. Itse käytän pakastettua sitruunanmehua (omista sitruunoista), koska uudet sitruunat puussani ovat vielä liian kuivia ja viimevuotiset mätiä.

Sitruunamehun päälle kaadetaan puolilasillista sokeria tai maun mukaan. Sokerin päälle kaadetaan lasillinen kylmää vettä.

Sitten tullaankin juoman mielenkiintoisimpaan kohtaan eli yrtteihin. Yrtit antavat limonadalla omaleimaisen arominsa. Yleisimmin käytetty yrtti on tuore minttu, jota työnnetään pulloon muutama varsi, suljetaan korkki ja ravistetaan pulloa rajusti pari minuuttia. Tämän jälkeen täytetään pullo puhtaalla vedellä, sekoitetaan ja laitetaan jääkaappiin jäähtymään useaksi tunniksi. Minttua voi käyttää myös muuten raikastamaan 'pahanmakuista' vettä.

Oma mieli yrttini limonadaan on Micromeria fruticosa, englanniksi White savory tai Thyme-Leaved savory.  Suomalaista nimeä en taaskaan löytänyt, mutta arabien keskuudessa kasvi on varsin suosittu tee-yrttini ja sille onkin monta nimeä: isbet ashai, zaatar ashai, duket aladas, naanat albalat, zufa.  Maku muistuttaa minttua, mutta on vähemmän 'ruohoinen' . Se näkyy kuvassa taustalla.

Kolmas käyttämäni yrtti on Lippia (citriodora), joka on englanniksi Lemon verbena ja Lähi-Idässä tunnetaan Luiza-nimellä. Se on voimakkaasti sitruunanhajuinen, sanoisin jopa parfyyminen yrtti. Tässä kuva omasta  Luizastani:

207703.jpg

 

Markkinoilla olevista mehutiivisteistä keittiööni pääsee nykyään vain tunisialaistyylinen mantelijuoma-tiiviste, johon vettä lisäämällä saa melkein maidon-valkoisen juoman.

Ennen vanhaan (kuulemani mukaan) samantapaista juomaa tehtiin kotona aprikoosin (mishmish) siemenistä. Siemenkodat rikottiin ja mantelimaiset siemenet poistettiin, murskattiin ja laitettiin kankaan/sideharson sisään. Pussia liotettiin vedessä ja puristettiin niin, että väri ja maju liukeni veteen. Toimenpide toistettiin kunnes maku oli tarpeeksi voimakas ja juoma makeutettiin sokerilla. Työssä oli mukana yleensä koko perhe. Ennen vanhaan ihmiset taisivat olla ahkeria tai sitten vain oli enemmän joutoaikaa.

 

281733.jpg