Meidän perheessä ei koskaan juoda teetä sellaisenaan vaan aina lisätään jotakin mausteeksi. Vuosien varrella on yrttitarhani kasvanut ja tänään saankin suurimman osan teeyrteistä omasta puutarhasta. Tässä laitan esimerkkejä omista teeyrteistäni. Ensimmäisinä tulee minttu ja shiba, joka on eräs artimesialaji.

 

367241.jpg

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Minttu eli na'anaa on varmaan suosituin ja tunnetuin teeyrtti Lähi-Idän alueella ja miksei muuallakin. Etenkin marokkolainen minttutee rituaaleineen on kuuluisa ympäri maailmaa. Minttua (mentha) on  montaa eri lajia ja tunnetuin kai tavallinen minttu eli spearmint, joka on maultaan mieto ja sopii teen lisäksi hyvin myös salaatteihin, tomaattikastikkeeseen ja kebabiin. Myös maultaan vahvempi piparminttu (peppermint) on laajassa käytössä niin teenmausteena kuin ruokayrttinä ja on erinomainen myös kuivattuna. Lisäksi nykyisin löytyy yrttitarhoista jos jonkinlaista minttuversiota: on omenan-, sitruunan-, lavantelin- ja jopa suklaanmakuista minttua. Eräät minttulajit kasvavat myös luonnonvaraisena  vesilähteiden liepeillä kuten m.longifolia, m. aquatica ja m. pulegium.

Omassa yrttitarhassani mintulla ei ole ollut suurta menestystä ja siksi nykyään kasvatankin sitä ainoastaan purkeissa, joissa pystyn paremmin seuraamaan sen tarpeita. Maassa kasvattaessani en pystynyt siitä juurikaan nauttimaan, sillä talvisin se tukehtui muuhun vihreään ja kesäisin sen söivät ötökät.

Kansanparannuksessa minttua suositellaan rohtona päänsärkyyn.

Minttuteen ohjetta tuskin kukaan kaipaa, mutta tässä se kuitenkin tulee: Laita pannuun pari lusikallista kuivattuja teenlehtiä ja kourallinen tuoretta minttua. Kaada päälle kiehuvaa vettä, odota muutama minuutti ja kaada teelaseihin. Sokerin voi lisätä suoraan pannuun tai laseihin kukin makunsa mukaan.

Arkipäiväisempi, mutta hyvin käyttökelpoinen tapa, valmistaa minttuteetä on laittaa teepussi kuppiin/lasiin yhdessä mintunlehtien kanssa, kaataa päälle kuumaa vettä ja makeuttaa maun mukaan sokerilla tai hunajalla.

367250.jpg

 

Huomautukseksi tässä välillä, että tee juodaan Lähi-Idässä aina laseista,  monesti pienistä ja koristelluista, eikä suurista mukeista kuten Suomessa. Turkinkäyjille on kai tuttuja pienet ja hennot teelasit, jotka omassa kotikäytössäni eivät kestä ehjinä kovinkaan pitkään.

 

 

367243.jpg 

 

Toinen marokkolaisille mieluinen yrtti on artimesia eli shiba (sheba), joka varsinkin talvisaikaan usein korvaa mintun. Artimesiaakin on kuitenkin todella montaa lajia, jotka poikkeavat toisistaan huomattavasti, esim. mausteyrttinä tunnettu rakuuna on myös eräs artimesialaji. Shiba-nimisenä teeyrttinä kuitenkin tunnetaan hopeanharmaa pensas-artimesia eli A. Arborescens.      

Shiba on maultaan hieman karvas eikä sitä pidäkään lisätä teehen suuria määriä tai lehtiä voi myös liottaa kuumassa teessä pari minuuttia ja poistaa ennen nauttimista. Kansanparannuksessa siitä käytetään yleisimmin matojen karkottamiseksi suolistosta.