Ensikosketuksen fuuliin sain yli 20 vuotta sitten, kun olimme piknikillä kesäisenä aamupäivänä nykyisen mieheni, silloisen poikakaverini kanssa. Mieheni halusi ilahduttaa minua lähettämällä kaverinsa hakemaan meille lämpimän fuul-annoksen läheisestä hummusiasta. Ensimaistamalla fuul oli minulle lievästi sanottuna 'oudon' makuista ja tuolla piknikillä tyydyinkin kananmunaan, salaattiin ja pitaleipään.

Meni jonkin aikaa ennenkuin suostuin maistamaan fuulia uudestaan, mutta koska se kuuluu mieheni suosikkeihin, oli se vuosien mittaan jotenkin sulautettava perheen ruokalistaan. Ja ihme kyllä opin minäkin siitä pitämään.

Fuul (foul) on erityisen suosittua Egyptissä, jossa sitä syödään aamuateriana hummuksen tai tahinin kera. Se valmistetaan pienistä fuul- tai favapavuista, jotka ovat täyttävää, ravitsevaa ja etenkin halpaa ravintoa. Sanotaankin, että ilman fuulia, Egyptissä kai nähtäisiin nälkää.

 

Fuul m'dames (mudammes, medames), niinkuin tätä ateriaa kutsutaan, on helppo koota, kun on kaikki aineet käsillä. Ilokseni olen huomannut, että valmiiksi keitetty purkkifuulkin on aivan käyttökelpoista tavaraa. Kuivattuja fuul-papuja käytettäessä, pavut liotetaan yönyli, keitetään kik-herneiden tapaan ja maustetaan suolalla.

Ja tässä muut annoksen kokoomiseen tarvittavat aineet: valmista hummussalaattia, oliiviöljyä, sitruunanmehua, valkosipulia, hienonnetua persiljaa, jeeraa, hienonnettua vihreää chiliä ja keitettyjä kananmunia. Munia ei välttämättä tarvita ja on tarpeeksi täyttävää ilman niitäkin. Fuul m'dammes-annos tarjotaan lämpimänä sipulilohkojen ja pitaleipien kanssa.